Kuvat: Piritta Ristimella

Äkäslompolon kiinteä asuttaminen on alkanut 1720-1740, jolloin Kaartisen suvun Taneli Tanelinpoika perusti ensimmäisen tilan Äkäslompoloon. Hän rakensi ”kaksivooninkisen” päärakennuksen, joka kuitenkin paloi ja perheenjäsenet hajaantuivat ympäri Äkäslompolojärveä, perustaen uusia tiloja perheilleen. Taneli Äkäslompolo ”Tano” rakensi nykyisen, Ahti Kaulasen entisöimän rakennuksen 1875 ja elämä tuossa rakennuksessa jatkui aina vuoteen 1958, jolloin talon viimeinen asukas, Teukko kuoli. Teukon kuoleman jälkeen piippu romahti ja talo jäi kylmilleen ja asumattomaksi. Talon tyttö, Ahtin täti, Sirkka Friman huolehti rakennuksesta kunnes Ahti lunasti äitinsä synnyinkodin syksyllä 2007.

Ahti on entisöinyt rakennusta tuosta hetkestä lähtien, lähinnä kesäisin. Alla lyhyt yhteenveto toimenpiteistä joita Tanolle on tehty, Ahtin omin sanoin.

• Talo oli vuosien kuluessa painunut noin puoli metriä kasvillisuuden peittoon. Kaivinkoneella poistettiin talon ympäriltä maatunut kasvillisuus ja tehtiin kallistukset talosta ulospäin.
• Talon etunurkka oli painunut n. 30 cm. Ennen nurkan nostoa oli poistettava lasit rikkoutumisen estämiseksi. Nostossa käytin kahdeksaa eri tunkkia naapurin Onnin avustamana. Talon suoristaminen vei kolme pitkää päivää. Tuon operaation jälkeen talo valitti useita päiviä.
• Lasit pokineen pakkasin ja lähetin Tampereelle korjattaviksi. Korjaus tehtiin mahdollisimman pienin muutoksin, jolloin alkuperäisyys säilyi täydellisesti.
• Keski-Kaulasen vanhoista hirsistä tein völjärit joilla oikaisin eteläseinän.
• Kivijaloista purin sementtiset valekivijalat jotka oli tehty hienostelusyistä. Tämä hienostelu oli kuitenkin vaatinut veronsa ja niinpä pohjoisen seinän alin hirsi oli vaihdettava terveeseen ja ns. kengittää paria seinää.
• Kivijalka oli koottava uudelleen.
• Kuistin seinät olivat hauraat. Ne siirsin autotalliini kuivumaan yhdeksi talveksi.
• Tyhjennettyäni sisätilat seurasi lattian avaaminen. Työ oli ruumiillisesti raskas ja vaivalloinen. Lattialankut oli kuljetettava päätyikkunan kautta ja taapeloitava talveksi.
• Poistettuani lattian ja purettuani alapohjan aloitin seinien puhdistuksen. Lopulta painepesuri osoittautui tuohon hommaan parhaaksi. Painepesurilla pystyin poistamaan vanhan kalkin ja sienirihmastot. Pesu kesti kolme päivää.
• Seuraavana kesänä poistin lattialaudoista vanhat maalit ja korjasin alapohjan. Sammalen ja hiekan korvasin tervapaperilla ja selluvillalla, tämän jälkeen kokosin lattian entiselleen.
• Asensin korjatut lasit paikoilleen.
• Tein samat toimenpiteet muissa huoneissa.
• Maalasin rakennuksen aidolla Kolarin toimintakeskuksessa keitetyllä punamullalla. Maalia kului 250 litraa.
• Asennutin rakennukseen entisen peltikaton paikalle huopakatteen kolmiorimalla. Tarkistin ympäristökeskuksesta toimenpiteen hyväksytävyyden.
• Talossa on kolme uunia jotka on aikoinaan yhdistetty yhteen piippuun Venäjänvallan aikaisen verotuksen takia. Tuolloin taloja verotettiin piippuluvun mukaan. Korjasin salin ja kamarin uunit ja rakensin niihin elementtipiiput jolloin uuneista tuli toimivia ja niiden avulla voidaan huoneita lämmittää.
• Talon ovia purin, puhdistin ja kokosin uudelleen.
• Siirsin setäni Toivo Kaulasen esineistön rakennukseen.
• Kesällä 2013 siirsin pihapiiriin talon vanhan 1700-luvulla rakennetun aitan.
• Olen puhdistanut ja arkistoinut vanhoja lehtiä, asiakirjoja ja valokuvia jotka ovat esillä talossa.
• Talon kehittäminen jatkuu varmaan elämäni iltaan asti.
- Ahti Kaulanen -

AHTI ESITTELEE TALON HISTORIAA JA RAKENNUKSIA TILAUKSESTA. HINTA ON 5 €/HLÖ. LINJA-AUTORYHMÄT OVAT ERIKSEEN. ESITTELYITÄ VOI VARATA LUMIPERHOSESTA TAI AHTILTA SUORAAN. MAKSUT OLISI HYVÄ SUORITTAA LUMIPERHOSEEN, JOLLOIN NE TULEVAT SAMANTIEN KIRJATUIKSI JA ASIAKAS SAA KUITIN.
Puh. 040 069 3730
S-posti: ahti.kaulanen@yllas.fi